---
Taivaalla suolapilviä, oi kun ne kuivaa mun suupieliä. Mä arvaan, sä tulit takaisin. Mun kaupunkiin, jonka taas pistät sekaisin.
Mene pois. Et lähelle tulla saa. En voi enää horjahtaa, koska nyt se on kerrasta poikki.
Jo kaks kertaa. Me jäätiin kiinni muistat varmaan.
Syytettiin viiniä. Nyt se on, hitto se on kerrasta poikki!
Anteeks anto herrasein. Ei mua hyljännyt vielä vaik niin väärin tein.
Silti tänään vain vuoksi varmuuden. Mun paidan alla polttaa pitsi punainen.
Mene pois! Et lähelle tulla saa. En voi enää horjahtaa, koska nyt se on kerrasta poikki.
Jo kaks kertaa me jäätiin kiinni, muistat varmaan.
Syytettiin viiniä. Nyt se on, hitto se on kerrasta poikki.
Enkä yksin voi elää. Etkä säkään tähän jää.
Tai ota mua mukaan. Eihän sulle kelpaa kukaan.
Siis mene pois! Et lähelle tulla saa. En voi enää horjahtaa, koska nyt se on kerrasta poikki.
Jo kaks kertaa. Me jäätiin kiinni muistat varmaan. Syytettiin viiniä.
Nyt se on, hitto se on kerrasta poikki!
---
Kerrankin lyhyt(?) loppuselitys tiedossa. Tässä ei ole mitään ihmeellistä tarinaa kunhan sanat tuntuivat sopivasti toteuttettavilta. Noihin kuviin nyt ujutin taustaa, että laulava nainen ei olisi niinkään tyytyväinen suhteeseensa. Hän palaa aina pettäjäparinsa luo, vaikka koittaakin laulun ajan vakuutella, että olisi parempi pysyä kaukana. Pettäjistä miespuolinen taas tietoisesti sekoittaa toisen päätä pettämällä ja roikkumalla suhteessa. Lopussa petetty nainen on kyllästynyt ja mies on samassa jättänyt hänet. Pettävä nainen tahtoo osittain yhteen miehen kanssa, jonka kanssa hän pettää, vaikkei tahdo särkeä kumppaninsa sydäntä. Lopussa kyse voi olla viimeisestä suudelmasta tai jälleen lankeamisesta.
Mutta toivottavasti tykkäsitte ja ehdotelkaa biisejä niin saatan tarttua johonkin jos kuulostaa hyvältä. Hyvää kevättä!
Poinsettia